Kolme syytä palkata laiska töihin tai johtajaksi

"Mun pitää hypätä jo seuraavaan palaveriin, mua odotetaan toimialan johtoryhmän kokouksessa"

"Mulla oli tänään 12 palaveria, hitsi että sai sykkiä tänään!"

Kuulostaako tutulta omassa organisaatiossasi? Ihmiset tekevät töitä tukka putkella ja lounaaksi smoothie tai palaverisämpylä. Sykkii sykkii!


Eräässä organisaatiossa toimitusjohtaja kommentoi alaisilleen klo 7.00 alkavaksi merkattua palaveria, että "voittajat aloittavat päivänsä aikaisin!". Mahtoikohan pienten lasten vanhemmista etätyön ja -koulun keskellä tuntua samalta?


Yllä mainittu päätön koheltaminen tulkitaan tänä päivänä turhan usein tehokkuudeksi. Mitä enemmän kalenterissa on tavaraa sitä tehokkaampi olet. Mitä enemmän tunteja käytät sitä ahkerampi olet. Vai oletko sittenkään?


Jos olemme ym. tavalla niin tehokkaita ja ahkeria niin miksi sitten yhä useammat projektit eivät valmistu ajallaan, tai jopa ollenkaan? Miksi yhä useampi ihminen työyhteisöissä voi huonosti?


Kukaan töitä hakeva ei uskalla tunnustaa olevansa laiska, sillä sellaisiahan ei palkkaa kukaan! Määrä korvaa laadun ja paljon tekevä on tehokas. Näillä mennään.


Voisiko laiskuus olla kuitenkin hyväksi organisaatiossa? Väitän, että voi. Tämä pätee niin johtajiin kuin työntekijöihinkin. Perustelen kantaani kolmella näkökulmalla.


  1. "Viisas pääsee vähemmällä", kuuluu vanha sanonta. Sama pätee luovalla ja positiivisella tavalla laiskaan. Laiska ihminen haluaa keksiä tapoja tehdä tylsät rutiinit ja nykyiset työt entistä helpommin ja vaivattomammin. Hän miettii jatkuvasti tapoja tehdä asioita toisin. Lue = kustannustehokkaammin. Kukapa ei haluaisi yritykseensä kustannustehokkuuden puolesta puhujaa ja jatkuvaa prosessien kehittäjää?

  2. Positiivisella tavalla laiska ihminen ei jaksa kiinnostua asioista jotka eivät hänelle kuulu tai johon hänellä ei ole annettavaa. Eikä hän myöskään jaksa jaaritella ihmisten kanssa joilla ei ole mitään annettavaa hänelle tärkeään asiaan. Näin ollen hän kieltäytyy kaikista palavereista joihin hänellä ei ole mitään annettavaa. Samoin hän jättää kutsumatta omiin palavereihinsa kaikki sellaiset ihmiset joiden kanssa keskustelua hän ei koe hedelmälliseksi. Lopputulos? Hänen oma kalenterinsa on inhimillisempi ja hän säästää myös muiden aikaa. Laiskan ihmisen toiminta vapauttaa näin kaikkien työaikaa luovaan ajatteluun ja kehittämiseen. Kuulostaako hyvältä?

  3. Positiivisesti laiska ei välttämättä jaksa rutiininomaisia tehtäviä kovinkaan pitkään. Hän kaipaa vaihtelua ja kehittää mielessään koko ajan uusia toimintamalleja tai kokonaan uusia liiketoimintoja. Hänellä on jatkuvasti mielessään ajatuksia miten yritys voisi laajentaa toimintaansa tai kehittää kokonaan uusia liiketoimintoja. Hän on yritykselle todennäköisesti hyödyntämätön voimavara jonka substanssiosaaminen yhdistettynä idearikkauteen voisi avata yhtiölle kokonaan uusia ovia.


Positiivista laiskuutta ei siis pidä sekoittaa velttoiluun. Positiivisesti laiska ihminen tekee kyllä töitä, mutta osaa samalla kyseenalaistaa tehokkuuden määritelmän. Hän tuo siis tullessaan organisaatioon:

  • Kustannustehokkuutta

  • Aikaa luovalle ajattelulle

  • Uusia liiketoimintaideoita

Vanhaa mainosta lainaten: "kelpais varmaan sullekin?".


Hyvän rekrytointisilmän omaava yritys osaa erottaa toisistaan velttoilijat ja positiivisesti laiskat. Rohkea yritys uskaltaa palkata laiskan, vaikka yleinen mielipide sitä vastaan olisikin.


Rohkea yritys myös lähtee ajamaan yrityskulttuuriinsa positiivisen laiskuuden sanomaa. Pelokas yritys jatkaa oravanpyörässä. Kumpaan leiriin Te kuulutte?


Tero Karinti



Haluatko Teron puhumaan yritykseesi tai sparraamaan kanssanne hyvästä johtamisesta, yrityskulttuurista tai organisaation voimaannuttamisesta? Ota yhteyttä https://www.kollektiv.fi/yhteystiedot tai Tero Karinti, 040 931 1550 | tero@kollektiv.fi



179 katselukertaa0 kommenttia